Housujen ompelu ei ihan vielä ole minun juttuni. Kaavoitus on aivonystyröitä vaivaavaa, ompelu käy hitaahkosti ja ompelujärjestystä pitää miettiä pitkän kaavan mukaan. Asiaa tietysti on mutkistanut se, että tällä kertaa halusin housuihin pitsikoristeet ja lopulta myös piilovetoketjun. Housuja on tarkoitus käyttää Kevätkuu-näytöksessä kuluvan kuun lopulla.
Mikään näissä housuissa ei ole sujunut helpointa tietä. Kangas piti hakea puolentoistasadan kilometrin päästä, ja kankaanhakureissuun meni suurin osa päivästä. No enhän tietenkään lähtenyt tien päälle pelkästään housukankaan takia, joten retki oli kyllä varsin kannattava matkan pituudesta huolimatta.
Uusia työmenetelmiäkin piti opiskella tätä hanketta varten, sillä pitsin irrotus kankaasta kuvioksi käy helpoimmin kuumalla kolvilla. Nyt on sitäkin opeteltu, ja taito tarpeelliseksi havaittu - sitä paitsi olen taas saanut uuden rakkaan työkalun; niitä tuntuu kertyvän tasaiseen tahtiin ruuvimeisselisarjasta sähkökolviin.
Ja se vaarallisen työn lisä: loppusilausta ommellessani repäisin kymmensenttisen naarmun reiteen. Naarmu vuosi kuin "pistetty sika", eikä talosta tietnkään löytynyt riittävän suurta laastaria. Näiden pöksyjen on syytä tehdä säväys tanssiyleisöön, sillä niiden eteen on totisesti nähty vaivaa ;) <3 !
Tässä pieni vilaus uusimmasta tuotteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti