JUST MUN NÄKÖNEN TAKKI

Ompelijan työ on asiakaspalvelua. Jo mittoja otettaessa mennään iholle, eikä kanssakäyminen työn edetessä siitä juuri etäänny. Näyttötyötä tehdessä iloni oli tehdä takki kaverille, joten sovitustilaisuudet ja muu kanssakäyminen sujuvat iloisen rupattelun merkeissä. Työilmapiiri ei tästä juuri parane!

Asiakas on aina kuningatar, ja hänen tyytyväisyytensä on sekä lähtökohta ja että tavoite. Mikään ei taida antaa parempia fiiliksiä, kuin onnellinen uuden vaatteen omistaja, joka säteilee kilpaa tuliterän vaatteen kanssa. "Just mun näkönen" on musiikkia korville ja antaa virtaa elämään!

 Sovittelua

Jotta vaate istuisi optimaalisesti, se joutuu käymään läpi sovituskoetoksen. Sovituskertoja tarvitaan yleensä useita, joten sovitellessa ehtii jutella yhtä ja toista. Hauskan juttutuokion lisäksi sovitustilanne saattaa muodostua myös hikiseksi sekä mallille että ompelijalle -  varsinkin, kun kyse on paksusta talvitakista.

Ensimmäinen lähikontakti uuteen vaatteeseen tulee koekappalevaiheessa, kun tarkistetaan tuliterän kaava-aihion sopivuus. Tässä vaiheessa malli saattaa kuvitella katsovansa peilistä neulatyynyä. Kannattaa myös muistaa, että tämän työvaiheen ulkonäkö ei välttämättä muistuta aiottua vaatekappaletta kuin etäisesti...

 

                                                               Neulatyynyvaihe.

Tämän jälkeen päästään suunnittelemaan varsinaista toivottua vaatekappaletta. Mallipiirrokset ja toivelistat tulee käytyä läpi. Viimeistään nyt kannattaa myös ottaa mukaan sopivaa kuvallista materiaalia inspiraation lähteeksi.

Kakkossovituksessa kokeillaankin jo sitten suunnitellun ja muokatun kaavan perusteella koottua luomusta, josta saattaa saada varsin tarkankin tuntuman toiveidensa vaatteeseen. Kun tämä aihio on sopivaksi havaittu, pääsee ompelija käsiksi "siihen oikeaan" materiaaliin. Ja kuten arvata saattaa, myös tästä rakentuvaa vaatetta pitää kokeilla, jotta varmistutaan kaiken olevan juuri oikeilla kohdilla.

                                            Ensimmäinen lähikontakti: ennen kaulusta ja taskuja.

Ja kun on kerran päästy sovitusvauhtiin, mennään samalla faartilla edelleen!

    

                                                 Mahdollisesti kalkkiviivoilla: kaulukset ja taskut paikallaan, vuori mukana                                                                      vaikkakin irrallaan, ja nappien paikkoja tutkaillaan.

Jos kaikki sujuu sutjakkaasti, seuraavalla tapaamiskerralla asiakas saattaa saada käsiinsä jo valmiin vaatteen. Jos tie ei ole aivan niin mutkaton, lähikontaktia vaateraakileeseen saattaa joutua ottamaan vielä pari ylimääräistä bonussovituskertaa ennen maalinauhaa.

Mittatilausvaatteen valmistus on siis asiakkaan ja ompelijan yhteisponnistusten tulos. Vaan hyvän asian eteen kannattakin nähdä vähän ylimääräistä vaivaa!

 Leikkausuutisia

Olin levittäytynyt kankaineni ja kaavoineni olohuoneen lattialle. Kaavojen asettelu oli vielä vähän kesken, kun ovikello soi. Oven takana pääsyä huusholliin vaati taloyhtiössä hiljattain tehdyn patteriremontin jäljiltä lämpötilatarkistuksia tekevä nuorehko mieshenkilö. Eipä siinä mitään, sekin homma oli tehtävä, joten mösjöö pääsi mittalaitteineen duuniin. Vaan avot! Sumeilematta ja silmää räpäyttämättä kyseinen herra talsi suoraan kankaiden ja kaavojen yli - putkinäkö taisi olla päällä, kun missään vaiheessa etenemisvauhti ei edes hidastunut hänen suunnistaessaan lämpöpatteria kohti. 

Minulta pääsi sanaton karjahdus - ja voin vakuuttaa, että komentoääneni on kuuluva. Tyypin kunniaksi on sanottava, että hän hyppäsi varsin liukkaasti sivuun, ja jopa pahoitteli tapahtunutta. Sanoin siihen ainoastaan, ettei se (lue: kangas kaavoineen) ole matto.

Kaikki hyvin lopulta, mutta entä jos herra olisi repinyt kaavani (uniikit ja suurella vaivalla piirretyt)? Sen tiedän, että minä olisin repinyt pelihousuni aika pieniksi suikaleiksi. Vaan tällä kertaa ainakin kävi tuuri. Loppupäätelmänä voin sanoa, että uskon kyseisen miehen eläneen taloudessa, jossa kukaan ei ompele yhtään mitään, koska kaavojen ja tilanteen tunnistus ei ihan onnistunut. Ensi kerralla luulisin onnistuvan ;)!

Kaavoja paperilla - tai kankaalla :).

 Näyttöjakso lähestyy...

On ensimmäisen näyttötyötä koskevan postauksen aika. 

Tapaa takkiasiakas n:o 1.

Näyttävä, hyväryhtinen ja hoikkavyötäröinen - sanalla sanoen naisellinen - nainen ei aivan helpolla löydä haluamaansa talvitakkia. Kaupat ovat pullollaan mustaa (tai mahdollisesti tummanharmaata tai laivastonsinistä) vaatetta, mutta entäpä jos haluatkin jotain muuta? Jos vaikkapa työn puolesta joudut yleensä pukeutumaan äärimmäisen hillitysti, saatat unkesia värikkäästä ja valtavirrasta poikkeavasta pukeutumisesta. Siispä olet takkiostoksilla pulassa.

Ei hätää - apuun rientää näyttöasiakasta tarvitseva, ompelijanopintojen loppusuoralla oleva  kaveri! Nyt saa esittää toivomuksia ja ajatuksia. Kaverin kanssa pääsee kangaskauppaan ja saa valita (ikävä kyllä rajallisesta) valikoimasta mieluisensa värit. Ja sitten vain suunnittelemaan!

Unelmien takki

Naisellista mallia pitäisi olla, vähän vintagea tekisi mieli. Siispä malliksi valikoituu tyköistuva ja helmasta levenevä 50-luvun tyylinen takki. Ja koska väriä tarvitaan, ei kannata tyytyä yhteen kun voi saada kaksi! On sitten ompelijan ongelma, miten värit sovitetaan yhteen ...

                                                 Vauhtiraitoja tulossa!